Sisältötyyppi- ja mediatyyppikentät (ISBD)

PrettyLib-versiosta 4.63.302 alkaen luettelointipohjalla ovat käytössä kentät Sisältötyyppi ja Mediatyyppi. Kentät vastaavat Marc21-formaatin kenttiä "336 Sisältötyyppi" ja "337 Mediatyyppi". Näiden uusien kenttien lisäys liittyy päivitettyyn Kirjastoaineistojen kuvailusääntöön (Kansalliskirjasto) . Sisältötyyppi ja mediatyyppi korvaavat vanhan kentän "Aineiston yleismääre" (vastaa Marc-kentän 245 osakenttää h|aineiston yleismääre), joka toistaiseksi kuitenkin säilytetään PrettyLibissä.

Tämä ohje kertoo miten sisältötyyppi- ja mediatyyppikenttiä käytetään ISBD-sääntöjen mukaisessa luetteloinnissa.

RDA-kuvailun mukaiset termit: Sisältötyyppi (RDA), Mediatyyppi (RDA) ja Tallennetyyppi

Sisältötyypillä ja mediatyypillä on tarkoitus ilmaista missä muodossa julkaisun sisältö on esitetty ja millä välineellä tai laitteella sitä on tarkoitus käyttää (vai tarvitaanko erillistä välinettä).

Kentät ovat oletuksena päällä luettelointipohjalla kaikilla aineistotyypeillä. Halutessasi saat kentät pois käytöstä:

luettelointipohjalla: Asetukset -> Nimekekentät. Valitse kullekin aineistotyypille haluamasi kentät käyttöön/pois käytöstä.
päänäytöllä: Tiedonhaku -> Ominaisuudet -> Yleiset -> välilehti Nimekekentät. Valitse kullekin aineistotyypille haluamasi kentät käyttöön/pois käytöstä.

Jos ko. kentät ovat luettelointipohjalla käytössä, ohjelma antaa automaattisesti aineistotyyppikohtaiset sisältö- ja mediatyypit uutta nimekettä luetteloitaessa (tämän automaattisen aineisto- ja sisältötyypin täydentämisen saa pois päältä asetuksista Tiedonhaku -> Ominaisuudet -> Käyttäjäkohtaiset -> välilehti Luettelointi -> kohta "Täytä automaattisesti oletusarvot sisältö- ja mediatyyppikenttiin") . Esim. aineistotyypille Kirja tulee sisältötyypiksi Teksti ja mediatyypiksi ei välittävää laitetta. Poikkeuksena ovat jotkin aineistotyypit, jotka oletusarvoisesti eivät edusta tiettyä sisältö- ja mediatyyppiä. Tällöin jompi kumpi tai kumpikaan kenttä ei automaattisesti saa mitään arvoa. Tarkista aina ohjelman automaattisesti antamien arvojen oikeellisuus tapauskohtaisesti. Sisältö- ja mediatyypiksi merkitään vain pääasialliset tyypit, ei merkitykseltään vähäisiksi arvioitavia sisältöjä kuten esim. kirjojen tai aikakauslehtien mukana tulevat cd-liitteet, cd-äänilevyjen kansiliitteet tms.

Sisältötyyppi

Sisältötyyppi ilmaisee julkaisun sisällön perusmuodon. Esim. kirjan sisältötyyppi on "Teksti" riippumatta siitä, onko sen julkaisuasu perinteinen painettu kirja vai e-kirja.

Jos julkaisulla on useampia sisältötyyppejä, jotka ovat yhtä keskeisiä, merkitään julkaisun kaikki merkittävät sisältötyypit aakkosjärjestyksessä. Jos julkaisu koostuu kolmesta tai useammasta erityyppisestä sisällöstä, voidaan poikkeuksena käyttää termiä "Useita sisältötyyppejä". Jos erityyppisistä sisällöistä jokin on selvästi hallitseva, merkitään se julkaisun sisältötyypiksi.

PrettyLibissä eri sisältötyypit erotetaan toisistaan merkinnällä "tyhjämerkki puolipiste tyhjämerkki" ( ; ). Esim. "Teksti ; Musiikki".

Käytettäviä sisältötyyppejä ovat:

Data	tietokoneen prosessoitavaksi tarkoitettu data, esim. numeerinen tai ympäristödata.
Esine	kolmiulotteinen luonnonesine (esim. kivet, fossiilit) tai artefakti (esim. veistos, palapeli, urheiluväline).
Kuva	katsottavaksi tarkoitettu kuva, joko stillkuva tai liikkuva, kaksi- tai kolmiulotteinen. Esim. kartta, valokuva, vedos tai elokuva.
Liike	esim. tanssiteos joko esitettynä tai sen koreografia sanallisesti tai kuvallisesti ilmaistuna.
Musiikki	musiikillinen sisältö, joka on ilmaistu joko esittämällä tai kirjoittamalla nuotteina. Esim. musiikkiäänitteet ja nuottijulkaisut.
Määrittelemätön sisältötyyppi	jos mikään muu sisältötyyppi ei sovellu.
Puhe	ihmisen puheääni. Esim. äänikirjat ja kuunnelmat.
Teksti	jollakin kirjoitusjärjestelmällä ilmaistu sisältö. Esim. painetut ja e-kirjat, lehdet painettuja ja mikrofilmattuna.
Tietokoneohjelma	esim. käyttöjärjestelmät ja tietokoneiden käyttämät sovellukset.
Useita sisältötyyppejä	kolmen tai useamman sisältötyypin julkaisu.
Ääni	luonnonäänet ja tuotetut äänet. Esim. luontoäänitteet ja ääniefektit. Huom. äänitetystä musiikista käytetään sisältötyyppiä "Musiikki" ja äänitetystä puheesta "Puhe".

Sisältötyypin tarkenne

Tarvittaessa merkitään yksi tai useampi sisältötyypin tarkenne. Tarkenteen avulla kerrotaan yksityiskohtaisemmin julkaisun sisällön tyypistä, liikkeestä, ulottuvuuksista ja aistittavuudesta. Tarkenne merkitään kaarisulkeisiin sisältötyypin jälkeen. Esim: "Kuva (still)" tai "Musiikki (esitetty)".

Jos käytettäviä tarkenteita on useampia kuin yksi, ne merkitään siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät kirjastoaineistojen kuvailun sääntötekstissä. Sisältötyypin eri tarkenteet erotellaan toisistaan merkinnällä "tyhjämerkki puolipiste tyhjämerkki", esim. "Kuva (liikkuva ; kaksiulotteinen)".

Käytettäviä tarkenteita ovat:

Tyypin määrittely:

esitetty - sisältö, joka on ilmaistu kuunneltavassa tai nähtävässä muodossa ja tallennettu. Esim. musiikkiesitykset tai liikuntaesitykset.
kartografinen - maan pintaa tai taivaankappaleita esittävä aineisto. Esim. kartat, karttapallot, korkeuseromallit.
notatoitu - taiteellisen teoksen notaatio. Esim. musiikkiteoksen nuottijulkaisu.

Liikkeen määrittely (käytetään vain kuvan sisältötyypin kanssa):

liikkuva- esim. elokuvat.
still- staattinen kuvasisältö kuten valokuvat.

Ulottuvuuden määrittely(käytetään vain kuvan sisältötyypin kanssa). Ulottuvuus määrittelee, onko aineiston kuvasisältö kaksi- vai kolmiulotteista:

kaksiulotteinen
kolmiulotteinen

Aistittavuuden määrittely (viittaus aisteihin, joilla julkaisu on tarkoitettu vastaanotettavaksi):

kuunneltava
maisteltava
haisteltava
kosketeltava
katseltava

Huomioita sisältötyyppien ja tarkenteiden käytöstä:

Kansalliskirjaston Metatietoryhmän suositus on, että merkitään vain välttämättömät sisältötyypin tarkenteet.
Sisältötyypille Teksti ei tarvitse käyttää tarkennetta katseltava, koska teksti melko itsestäänselvästi on aina katseltavaa. Mikäli olisi kyse vaikkapa pistekirjoituksella kirjoitetusta tekstistä, merkittäisiin tarkenteeksi kosketeltava.
Sisältötyypille Kuva on aina merkittävä tarkenne still tai liikkuva.
Jos kyseessä on kartta, niin sille annetaan sisältötyyppiki Kuva ja tarkenteeksi kartografinen, eikä se enää vaadi toista tarkennetta still, koska kartta oletettavasti on aina staattista kuvaa.
Stillkuva on oletusarvoisesti kaksiulotteista, joten tarkennetta kaksiulotteinen ei tarvitse käyttää. Tarvittaessa merkitään kolmiulotteinen.
Liikkuvalle kuvalle käytetään aina tarkennetta kaksiulotteinen tai kolmiulotteinen.
Tarkennetta katseltava ei pääsääntöisesti käytetä suomalaisessa kuvailussa.
Sisältötyypille Musiikki merkitään aina tarkenne esitetty tai notatoitu.
Sisältötyyppiä Puhe ei täydennetä tarkenteella kuunneltava.
Sisältötyyppille Esine ei merkitä tarkennetta kosketeltava.

Mediatyyppi

Mediatyypin avulla ilmaistaan onko julkaisu tarkoitettu käytettäväksi jollakin laitteella tai välineellä, vai voiko sitä käyttää ilman erillistä laitetta. Esim. äänikirjan tai musiikkiäänitteen mediatyyppi on "audio".

Jos julkaisulla on useampia mediatyyppejä, ne erotetaan toisistaan merkinnällä "tyhjämerkki puolipiste tyhjämerkki" ( ; ). Esim. "ei välittävää laitetta ; audio".

PrettyLibissä jokaista mainittua sisältötyyppiä tulee vastata yksi mediatyyppi ja päin vastoin; muussa tapauksessa ohjelma ei osaa tulkita niiden keskinäistä suhdetta.

Käytettäviä mediatyyppejä ovat:

audio	kuuntelemiseen tarkoitetulla välineellä käytettävät aineistot. Esim. cd-äänilevyt tai muut äänitteet, jotka ovat kuunneltavissa mm. cd-soittimella, mp3-soittimella tai muulla mediatoistimella.
ei välittävää laitetta	aineiston käyttöön ei tarvita välinettä. Esim. painetut kirjat ja lehdet.
elektroninen	tietokoneen avulla käytettävät julkaisut, etä- tai suorakäyttöiset. Esim. e-kirjat tai tietokoneohjelmat.
heijastettava	projektorilla katsottavat aineistot, sekä kaksi- että kolmiulotteiset. Esim. filmiprojektorilla tai piirtoheittimellä katsottavat aineistot.
mikromuoto	mikrolukulaitteella käytettävät aineistot, kuten mikrofilmit ja mikrokortit.
mikroskooppinen	aineistot, joita käytetään mikroskooppilaitteella.
määrittelemätön välittävä laite	käytetään, jos mikään muu mediatyyppi ei sovellu.
stereografinen	stereografisella laitteella käytettävät aineistot, esim. stillkuvaparit.
useita välittäviä laitteita	käytetään poikkeustapauksessa, jos aineistoon liittyy vähintään kolme eri mediatyyppiä.
video	videolaitteella katsottavat aineistot, jotka sisältävät liikkuvaa tai stillkuvaa. Esim. dvd-elokuvat tai vhs:lla tallennetut aineistot.

Esimerkkejä PrettyLibillä luetteloitaessa

Painettu kirja

Sisältötyyppi: Teksti
Mediatyyppi: ei välittävää laitetta

Painettu kirja, jossa liitteenä cd-levy

Sisältötyyppi: Teksti
Mediatyyppi: ei välittävää laitetta
(pääasiallinen sisältö tekstiä, jolloin muuta sisältöä ei merkitä)

Lasten katselukirja, jossa kuvia

Sisältötyyppi: Kuva (still)
Mediatyyppi: ei välittävää laitetta

E-kirja

Sisältötyyppi: Teksti
Mediatyyppi: elektroninen

Äänikirja dvd-levyillä

Sisältötyyppi: Puhe
Mediatyyppi: audio

Mikrofilmattu sanomalehti

Sisältötyyppi: Teksti
Mediatyyppi: mikromuoto

Moniviestin, jossa kirja sekä puhetta sisältävä cd-äänilevy esim. kielikurssi)

Sisältötyyppi: Teksti ; Puhe
Mediatyyppi: ei välittävää laitetta ; audio

Soitonopas, jossa nuotti ja soittoa sisältävä cd-äänilevy

Sisältötyyppi: Musiikki (notatoitu) ; Musiikki (esitetty)
Mediatyyppi: ei välittävää laitetta ; audio

Lauluja ja runoja cd-äänilevyllä

Sisältötyyppi: Musiikki (esitetty) ; Puhe
Mediatyyppi: audio ; audio

Dvd-elokuva

Sisältötyyppi: Kuva (liikkuva ; kaksiulotteinen)
Mediatyyppi: video

Musiikkivideo dvd-levyllä

Sisältötyyppi: Kuva (liikkuva; kaksiulotteinen) ; Musiikki (esitetty)
Mediatyyppi: video ; video

Tietokonepeli

Sisältötyyppi: Tietokoneohjelma
Mediatyyppi: elektroninen

Kirjastosta lainattavat kävelysauvat

Sisältötyyppi: Esine
Mediatyyppi: ei välittävää laitetta

Lisätietoja

Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt (ISBD consolidated) / Kansalliskirjasto

ISBD-ohjeistusta / Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto/Kuvailusääntöpalvelu